Neljä kuukautta takana museoesineiden pakkausta. Koko kokoelmatiimi tekniikan porukalla vahvistettuna on nyt pakannut tuhansittain museoesineitä pois suljetusta Pohjois-Pohjanmaan museon perusnäyttelystä. Kaikkiaan työntekijöitä on ollut 10–13.
Jokainen esine on kuvattu, tarkistettu esineen numero ja tiedot sekä mitat uudesta kokoelmahallintajärjestelmästä, Ruumasta. Numeroimattomat esineet on pikaluetteloitu. Esineet on myös puhdistettu joko imuroimalla tai liinalla pyyhkimällä. Pienemmät esineet on pakattu laatikoihin ja isoimmille esineille kuten huonekaluille on tehty tyvek-kankaasta huput. Tekstiilikonservaattori on huolehtinut kokoelmatekstiileistä, ja kuva-arkistoa on pakattu arkistonhoitajan valvonnassa.
Kesäkuussa kuljetetaan kaikki esineet museon kokoelmien säilytystiloihin. Lomien jälkeen elokuussa alkaa sitten hyllytys ja hyllypaikkojen merkintä kokoelmahallintajärjestelmään, jotta esineet löytyvät myöhemmin mahdollisiin tuleviin näyttelyihin uudessa museo- ja tiedekeskuksen rakennuksessa.
Olemme pakanneet osastoittain ja nyt on menossa viimeinen, kolmannen kerroksen kalastus-, terva- ja merenkulkuosasto. Arkeologinen osasto on myös saatu tarkastettua ja siinä olikin pähkäiltävää, kun osa esineistöstä on ollut lainassa Kansallismuseon kokoelmista. Esinenumeroiden kanssa oli oltava tarkkana. Esinekonservaattori pakkaa arkeologisen esineistön huolellisesti kuriirikuljetusta varten Kansallismuseoon.
muuttoasioita kirjasi muuttotiimin nimissä
intendentti Eija Konttijärvi
pääkuva: Milord-vaunuja lastataan kuorma-auton kyytiin.
Kuvassa on Kansallismuseoon palautettavia esineitä, jotka ovatkin jo tovin olleet museossamme lainassa, osa parikymmentä vuotta. Esillä on osa Kuusamon Tavajärven hopea-aarretta 1000–1100-luvuilta, erilaisia kivikauden keramiikanpalasia ja muutama hieno kopioesine. Museoavustaja Kirsi Kittilä pakkaa esineistöä.
Vasarakirves Ilmajoelta. Sota-ase, jolla myös symbolisia merkityksiä. Kivisissä vasarakirveissä on kiveen jäljitelty valinsaumaa kuparikirveiden tapaan.
Tavajärven hevosenkenkäsolki. Neulan kanta on korun näyttävä koriste-elementti. Soljen nimitys perustuu kehän päässä olevien nuppien piirteisiin. Hevosenkenkäsoljet ovat erittäin tavallisia arkeologisia löytöjä sekä Suomessa että muualla Euroopassa.
Noin 5000 vuotta vanha kivikauden (9000−1700 eKr.) aikainen liusketikari Yli-Iistä. Hirvenpäällä koristettu liusketikari, joka on löydetty vuonna 1951 Kierikin voimalaitoksen läheisyydestä.
Hylkeen luurankoa. Luut on löydetty Kuivaniemen Vakkurinkankaalta maaliskuussa 1953. Hylje itse oli tiiviissä savikerroksessa ja sen päällä oli kivilohkareita ja soraa. Löydös tuotiin museoon yhtenä jäätyneenä möhkäleenä, sulatettiin ja hiljalleen eriteltiin uuteen kokoonpanoon. Hylkeen luiden tutkimukset ja uudelleen kokoamisen suoritti museon silloinen museonjohtaja Ahti Paulaharju vuonna 1954. Hänen tutkimustensa mukaan hylje olisi peräisin jääkaudelta. Hylkeen luut laitettiin esille museon näyttelyyn hiekoitetun levyn päälle todennäköisesti jo hyvin pian. Ja nyt vihdoin ne pääsevät lepäämään kokoelmien säilytystiloihin.
Kuusamon Tavajärven aarretta: erilaisia kaularenkaita ja solkia. Kätköä pidetään uhrilahjana. Se löytyi vuonna 1936.