Terva oli 1600–1700-luvuilla Ruotsi-Suomen tärkeimpiä vientitavaroita. Sitä käytettiin maailmalla valtavat määrät laivojen, köysien ja puun kyllästämiseen. Tervaa saatiin – ja saadaan – polttamalla mäntypuuta tervahaudassa tai -uunissa.
1800-luvulla tervanpolton painopiste siirtyi Kainuuseen, Oulujärven vesistön alueelle – loivakoskinen vesistö oli hyvä kuljetusreitti. Oulu oli Venäjän Arkangelin jälkeen maailman toiseksi suurin tervanvientikaupunki – ennätysvuonna 1865 vietiin 83 000 tynnyriä.
Tervanpolton vähenemiseen vaikutti se, että puulaivat olivat jo 1800-luvun lopulla vaihtumassa metallirunkoisiin ja konevoimaisiin aluksiin, joten tervaa ei enää tarvittu samassa määrin kuin ennen. Kainuussa tervanpoltto väheni, koska metsäyhtiöiden savotat ja uitot tarjosivat työtä ja maitotalous kehittyi.
Oulun jäämiseen syrjään lopustakin tervakaupasta vaikutti kaksi tapahtumaa: Oulun tervahovin tuhoisa tulipalo 1901 ja Kajaanin rautatien valmistuminen vuonna 1904. Tämän radan kautta Kainuun terva voitiin kuljettaa suoraan Etelä-Suomen satamiin ulkomaille kaupattavaksi.
Tervan valmistaminen eli poltto
Animaatio kertoo tervan valmistamisesta. Filmi on linkitetty YouTubesta.
Tervan matka -animaatiofilmi
Animaatiofilmi kertoo tervan matkasta maailmalle. Filmi on linkitetty YouTubesta.
Tuottaja: Pohjois-Pohjanmaan museo
Rahoitus: Oulun Seudun Leader ry, Oulujärvi LEADER, Oulujoki Rotaryklubi ry, Paavo Vasala
Animaatioiden toteutus: Kapina Oy
Piirrokset: Apila Pepita Miettinen
Filmien lopussa on kredit-listaus, jossa kerrotaan käsikirjoittajat ja muut tekemiseen osallistuneet tahot.
Pohjois-Pohjanmaan museon tuottamiin animaatioihin ja pienoiselokuviin voit tutustua myös kanavallamme YouTubessa.
Kuvasarja kertoo tervan valmistamisen ja kuljettamisen vaiheista:
Kuvagallerian kuvat: Pohjois-Pohjanmaan museon kuva-arkisto