Oulu sodissa Citynomadi-sovellus vie sinut kuvalliselle matkalle sota-ajan Ouluun. Pääosassa ovat talvisodan (30.11.1939—13.3.1940) ja jatkosodan (25.6.1941—19.9.1944) aikana otetut valokuvat.

Sota-aikaisia kuvia katsellessa tulee väistämättä miettineeksi paitsi ihmiskohtaloita, myös sitä, missä paikoissa kuvat on otettu. Miltä paikka näyttää tänä päivänä? Näistä ajatuksista lähti rakentumaan Citynomadi-sovellus, jonka nimenä on Oulu sodissa — kuvat kertovat. Sovellukseen ladatut valokuvat on taustoitettu historiateksteillä. Näin Oulun sota-aika avautuu niillekin, joille aihe ei ole entuudestaan tuttu. Lisäksi kohteiden alareunaan on merkitty lähteitä, joiden avulla aihepiiristä saa syventävää tietoa.

Pohjois-Pohjanmaan museon kuva-arkistossa, lähinnä valokuvaaja Uuno Laukan kokoelmassa, on mittava määrä sota-aikaan sijoittuvia valokuvia. Osa kuvista on otettu rintamalla, jossa Laukka toimi TK-kuvaajana. Osa kuvista sijoittuu kuitenkin Ouluun, missä siviilit joutuivat osallisiksi sotatoimista, lähinnä pommitusten ja ilmahyökkäysten muodossa.

Citynomadi on Suomessa kehitetty karttasovellus. Nomadi-reittejä löytyy ympäri maailmaa – aina kaupunkiympäristöistä luonnon rauhaan. Sovelluksen käyttö ei ole paikkaan sidottu, joten pääset tutustumaan kohteisiin vaikka kotisohvalta käsin. Citynomadin käyttöä varten voit ladata sovelluksen sovelluskaupasta tai vaihtoehtoisesti käyttää sovellusta selaimella.

Näin pääset reitille

1) Lataa älypuhelimeen ilmainen Nomadi-sovellus sovelluskaupasta tai CityNomadin kotisivuilta. Sovelluksen käyttö ei vaadi rekisteröitymistä.

2) Kirjoita sovelluksen hakukenttään Pohjois-Pohjanmaan museo ja valitse Oulu sodissa -reitti. Anna sovellukselle lupa käyttää sijaintitietojasi, jotta näet oman sijaintisi suhteessa paikoihin ja kierrettävään reittiin.

3) Älylaitteellesi avautuu kartta, jonka reittiä seuraamalla pääset tutustumaan ympäristöösi uudella tavalla. Kuvat ja lisätieto kohteista aukeaa kuvaketta painamalla ja ohjeita seuraamalla.

On häkellyttävää nähdä tuttu kotikaupunki, sen kadut ja rakennukset sen jälkeen, kun vihollisen pommikoneet ovat moukaroineet niitä. Se on ollut hirvittävää tuon ajan eläneille, mutta koskettaa myös meitä jälkipolvia. Miten sodan sukupolvi pystyi elämään arkeaan pitkittyneessä pelon tunnelmassa? Miten he pystyivät palaamaan arkeen sodan jälkeen?

Paitsi siviilejä, näkyy sota-aikaisissa valokuvissa myös sotilaita. Oulussa toimi useita esikunta- ja huoltoyksiköitä. Talvisodan aikana kaupungissa oli yli 300 amerikansuomalaista ja noin 1 000 tanskalaista vapaaehtoista. Jatkosodan aikana oululaiseen katukuvaan toivat vaihtelua tuhannet saksalaiset sotilaat. Oulu oli tärkeä kauppakulkusatama, jonka kautta pohjoisen rintamille toimitettiin tavaraa ja sotavoimia.

Pohjois-Pohjanmaan museon kuva-arkiston kuvien lisäksi sovelluksessa on käytetty vapaassa käytössä olevia SA-Kuva -kuvia sekä sanomalehti Kalevan arkiston kuvia, joiden nykyinen sijaintipaikka on Museoviraston hallinnoima Journalistinen kuva-arkisto. Pari ennennäkemätöntä kuvaa tanskalaisista vapaaehtoisista Oulussa löytyi yllättäen Europeana-palvelusta. Kiitokset myös Professori Kalle Päätalon arkistolle luvasta käyttää heidän kuviaan esityksessä.

 

Materiaalin tuottaja: museolehtori Arja Keskitalo, Pohjois-Pohjanmaan museo / Palaute ja kuvavinkit: arja.h.keskitalo(at)ouka.fi
Pohjois-Pohjanmaan museon arkiston kuvadigitoinnit: arkistonhoitaja Meeri Rauhala
FM Ville Ahmala, ”Jälet näkkyy vielä – Oulun sotien paikat” (julkaisematon käsikirjoitus, Pohjois-Pohjanmaan museo 2013)

Arja Keskitalo

Kuraattori, näyttelyt

Meeri Rauhala

Arkistonhoitaja, kuvakokoelmat

Tutkimuskirjallisuutta

Kustaa Hautala, Oulun kaupungin historia 1918−1945 (1981).
Stig Roudasmaa, Oulun varuskunnan historia. Scripta Historica VII. Oulun Historiaseuran julkaisuja (1981).
Olavi K. Fältin artikkeli Valkean kaupungin idylliä – Oulu 1917−1945 teoksessa valkean kaupungin vaiheet (1987).
Oulu ja oululaiset sodissa 1918 ja 1939-1945. Antero Tervonen (talvisota), Kalle Korpi (jatkosota) ja Marianne Junila (kotirintama). Oulun veteraanikirja (2002).
Oulu varuskuntakaupunkina (2005), (lähinnä Kalle Korven osuus Oulu varuskuntakaupunkina 1918−1939).

Muualla verkossa