Kyläilta Sanginkonnulla

Elokuisena iltapäivänä kolmen Pohjois-Pohjanmaan museon työntekijän auto kulki kohti Sanginjoen nuorisoseurataloa. Ihailimme nättiä reittiä ja näimme tien reunoilla uudistettujen luontopolkujen alkuja. Meidät – arkistonhoitaja Meeri Rauhala, vastuumuseotutkija Johanna Latvamäki ja intendentti Eija Konttijärvi – oli kutsuttu tapaamaan Sanginkontu-projektin tiimoilta paikallisia asukkaita ja projektin yhdyshenkilöitä. Meille kaikille tapahtumapaikkana toiminut punainen nätti Nuorisoseurantalo oli uusi tuttavuus.

Sanginkontu-projekti liittyy Sanginsuu-Lapinkangas-Sanginjoki kulttuurimatkailureitin kehittämishankkeeseen. Sitä tehdään osana Oulu2026-ohjelmistoa.

Neljä naista istuu vaaleapuisen pöydän ääressä. — Sanginkontu- hankkeesta Riitta-Johanna Laitinen ja Satu Pietilä sekä museolta Meeri Rauhala ja Johanna Latvamäki vaihtamassa ajatuksia. Kuva: Eija Konttijärvi.

Pohjois-Pohjanmaan museolla ei tällä hetkellä ole omaa rakennusta, sillä uutta museota rakennetaan parhaillaan Myllytullin kaupunginosaan. Siksi on erityisen tärkeää, että liikumme sinne, missä yhteisömme ovat. Osallistumme hankkeisiin, järjestämme webinaareja ja dokumentoimme nykypäivää kuten ilmakitaran soittamista.

Vierailemme myös kyläilloissa. Sanginjoella esittelimme museomme toimintaa ja saimme kuulla mielenkiintoisia muistoja paikallisilta asukkailta.
Olimme myös ennakkoon selvittäneet, millaisia alueeseen liittyviä esineitä ja valokuvia museomme kokoelmista löytyy, ja esittelimme niitä kyläläisille. Aikojen saatossa on lahjoitettu aika paljon metsä- ja uittoesineistöä Sanginjoelta, Lapinkankaan kansakouluun liittyvää esineistöä sekä tekstiilejä Sanginsuun alueelta.

Ruutupaita, pääosin oranssi, hieman valkoista ja harmaata seassa. — Miesten paita Sanginjoelta, kuuluu Turkansaaren museon kokoelmiin, TU 641:3

Otimme Sanginjoen nuorisotalolle mukanamme skannerin toivoen löytävämme alueelta valokuvia, joilla täydentää museomme kuvakokoelmaa. Muutamia mukavia kuvia saimmekin kokoelmiin kuten joulukuun vuoden 1954 Valon juhlat seurojen talolla. Kuvassa näkyy naisten puoli ja miesten puoli. Juhlapuheen pitivät Otto Karhi ja Oulun Sähkön Mikkonen.

Vanha mustavalkoinen kuva. Ihmisiä istumassa kuvaajaa kohti. Poikia eturivissä, miehiä heidän takanaan. — Valonjuhlat seuraintalolla vuonna 1954. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museo.

Asukkaat eivät tuoneet näytille esineitä, mutta varsinkin arkeologinen aineisto ja alueen aiemmat löydöt herättivät keskustelua. Eräs mieshenkilö toi muutamia kiviesineitä katsottavaksi Isokankaalta. Todennäköisesti ovat vain luonnonkiviä, vaikka hieman kivituuria muistuttivat. Museon arkeologi aikoi niitä vielä tutkiskella.

Sanginjoen historiasta ja tarinoista paljastui myös hauskoja yllätyksiä, kuten tieto siitä, että paikalliset naiset olivat aikoinaan tunnettuja leipäjuuston leipojia. Näitä paistettuja tuorejuustoja myytiin Oulun torinrannan kauppahalliin. Voidaankin sanoa, että Sanginjoen naiset pitivät kaupungin rouvat leipäjuustossa! Kuulimme myös paikallisesta saavimestari Antti Viitajylhästä.

Ihmisiä istuu pöytien ääressä tumman hirsirakennuksen sisällä. — Kyläläisiä Sanginjoen Nuorisoseurantalon juhlasalissa. Kuva: Johanna Latvamäki.

Kyläyhteisöjen Oulu

Oulu jakautuu 23 suuralueeseen ja 105 kaupunginosaan. Kaupungin alueella on vuosien saatossa syntynyt pienempiä kyläyhteisöjä, joista yhtä pääsimme tapaamaan elokuisena iltapäivänä Sanginjoen kyläillassa.

Aktiivinen Sanginjoen kyläyhdistys on lähtenyt rohkeasti ja yhteisöllisesti kehittämään oman alueensa sisältöjä. Mukaan hankkeeseen on otettu niin taidetta, luontoretkeilyä kuin kulttuuriperintöäkin.

Aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön tallentajana, ylläpitäjänä ja esittäjänä Pohjois-Pohjanmaan museon väki tutustuu mielellään eri toimijoihin ympäri Oulua. Kutsu meidät siis rohkeasti kylään, jos haluat esitellä omaa toimintaasi tai kertoa meille tarinasi!

Yhteydenotot: