Pohjois-Pohjanmaan museo lahjoittaa saamelaista alkuperää olevan esineistönsä Saamelaismuseo Siidalle. Saamelaismuseo Siida on valtakunnallinen vastuumuseo, joka tallentaa kokoelmiinsa Suomen saamelaisten henkistä ja aineellista kulttuuria. Pohjois-Pohjanmaan museon saamelaisesineet on hankittu museolle pääasiassa 1900–1960-luvuilla, viimeiset esineet 1980-luvulla.
Lahjoituksen ensimmäisen osan, johon kuuluu kokoelmatekstiilit, luovutus tapahtuu Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmatiloissa tiistaina 16.1.2024.
“Nyt tuntui hyvältä ajankohdalta lahjoittaa saamelaista alkuperää olevat esineet takaisin saamelaisyhteisölle, kun Saamelaismuseon Siidan uudet kokoelma- ja näyttelytilat ovat valmiit”, kertoo kulttuuriperintötyön johtaja Pasi Kovalainen Pohjois-Pohjanmaan museosta.
“Saamelaisesineillä ja niiden palauttamisella on syvällinen merkitys saamelaisyhteisölle. Lahjoitus täydentää merkittävästi Saamelaismuseo Siidan esinekokoelmien vanhinta osaa. Kiitämme Pohjois-Pohjanmaan museota tästä kulttuuriteosta”, sanoo Siidan museonjohtaja Taina Pieski.
Vuodelta 1797 peräisin oleva juustomuotti on lähtöisin Enontekiöltä ja se on yksi kokoelman vanhimpia esineitä. Kuva: Maisa Lukkari
Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmiin kuulunut saamelaista alkuperää oleva esineistö liittyy alkujaan koko Pohjois-Suomen ainoana ammatillisesti hoidetun museon alkuvaiheisiin. Esineistön keräsi oululainen kansatieteilijä, museonhoitaja Samuli Paulaharju (1875–1944). Esineistö tuhoutui lähes kokonaan kahdesti museorakennusten tulipaloissa vuosina 1929 ja 1940. Molempien palojen jälkeen esineistöä kerättiin uudelleen Lapissa.
Lahjoitettava noin 400 esineen kokoelma sisältää saamelaistekstiilejä ja käyttöesineitä, joukossa myös korvakota sekä useita ahkioita. Vanhimpia esineitä ovat muun muassa juustomuotti Enontekiöltä vuodelta 1797 ja harvinaisten varsijousien tukit, joista vanhin on vuodelta 1730.
Kokoelmasiirto on erittäin tärkeä saamelaiselle yhteisölle, sillä edelleen iso osa saamelaisten kulttuuriperinnöstä sijaitsee museoissa saamelaisalueen ulkopuolella.
Saamelainen materiaalinen kulttuuri on monimuotoisuudessaan sekä käytännöllistä että kaunista ja esineisiin liittyy valtavasti immateriaalista tietoa esineen valmistuksesta ja käytöstä. Tämä tieto on säilynyt parhaiten esineiden juurilla Saamenmaassa, saamelaisilla itsellään. Esinetutkimuksen kautta voidaan elvyttää vanhoja saamelaisen yhteisön vanhoja käsityöperinteitä ja -tekniikoita, materiaalien tuntemusta ja esineiden valmistukseen ja käyttöön liittyvää sanastoa. Elvytysprosessit ovat yhteisöllisiä, eri sukupolvia yhdistävää oppimista ja tietotaidon välittämistä ja näin ollen se myös edesauttaa saamelaisen materiaalisen ja immateriaalisen kulttuurin siirtymistä tuleville sukupolville.
Viimeisen vuosikymmenen aikana tehdyt saamelaiskokoelmien siirrot Saamelaismuseo Siidaan on konkreettinen osoitus museoiden välisestä aidosta yhteistyöstä ja lisääntyneestä ymmärryksestä kulttuuriperinnön merkityksestä saamelaisyhteisölle.
Lisätietoja:
Pasi Kovalainen, kulttuuriperintötyönjohtaja, puh. 044 7037151
Eija Konttijärvi, intendentti, puh. 044 7037184 ja Maisa Lukkari, amanuenssi, puh. 044 7037183
Taina Pieski, museonjohtaja, puh. 050 5351574 ja Marjo-Riitta Rantamäki, amanuenssi, puh. 040 571 5670
Pakatut saamelaistekstiilit odottavat lähtöä varastossa. Kuva: Maisa Lukkari