Tulevaisuus herättää toiveita ja pelkoja. Millä tavalla meidän tulisi suhtautua muutoksiin, kuten esimerkiksi kehittyvään teknologiaan? Kuinka voisimme taata kestävän tulevaisuuden? Entä miten ylläpidämme toiveikkuutta, empatiaa ja vuoropuhelua?
Muun muassa tällaisia teemoja pohdittiin ParasRakas museo -hankkeen tulevaisuusperintöverstaassa helmikuun alussa. Verstaassa aiheesta oli keskustelemassa joukko Oulun kaupungin hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäseniä yhdessä museolaisten kanssa. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkijat Pauliina Latvala-Harvilahti ja Maria Granlund johdattivat osallistujia mielenkiintoisiin keskusteluihin tulevaisuudesta.
Voimme vaikuttaa tulevaisuuteen
Verstaassa painotettiin ajatusta siitä, ettei ole olemassa yhtä lukkoon lyötyä tulevaisuutta, vaan useita mahdollisia tulevaisuuksia, joihin voimme valinnoillamme ja toiminnallamme vaikuttaa. Tämä luo sekä mahdollisuuksia että vastuuta. Millaisia mahdollisuuksia ja vastuita museolla on tulevaisuuksien rakentajana? Millä tavalla museo voi olla mukana valamassa toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen?
Muutokset herättävät pelkoja ja ahdistusta. Tulevaisuusperintöverstaassa nousivat esille muun muassa teknologiaan ja tekoälyyn liittyvät huolet, mutta myös toiveet. Valjastaaksemme teknologian hyötykäyttöön meidän tulisi voida luottaa siihen. Uusia teknologisia menetelmiä on usein aina aluksi pelätty tai vierastettu. Jopa polkupyörään suhtauduttiin sen alkuaikoina epäilevästi, mutta siitä on aikojen saatossa muodostunut oululaistenkin suuresti suosima kulkupeli. Miten voisimme siis vastustamisen sijaan syleillä muutosta ja tuntematonta?
Tulevaisuusperintöverstaassa nousivat esiin myös pelot siitä, millaista yhteyttä toisiin ihmisiin meillä on tulevaisuudessa ja kuinka voisimme vaalia inhimillistä kanssakäymistä. Tärkeinä taitoina nousivat esiin erityisesti empatia, kuuntelemisen taito, dialogi sekä erilaisten mielipiteiden kunnioittaminen ilman vastakkainasettelua. Ratkaisuksi ilmastoon ja ympäristöön liittyviin pelkoihin tarjottiin esimerkiksi menneiden sukupolvien tietotaitoa, jota voisimme ottaa jälleen avuksi kestävämmän elämäntavan rakentamiseksi. Tämä on myös esimerkki sellaisesta tulevaisuusperinnöstä, jota museo voi nostaa esille ja yleisön tietoisuuteen näyttelyissään ja toiminnassaan.
Museo voi luoda tulevaisuuden toivoa
Museon supervoimista puhuttaessa tarkoitetaan museolle tyypillisiä ominaisuuksia ja kykyjä, joiden avulla museot voivat esimerkiksi ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia, rakentaa identiteettejä, mahdollistaa osallisuutta yhteisöille ja välittää tietoa. Tulevaisuuden toivon luomiseksi vaaditaan yhteistyötä museon ja sen käyttäjien välillä. Pohjois-Pohjanmaan museon ParasRakas museo -hanke painottaakin osallisuutta ja museon aktiivista toimijuutta omassa yhteisössään. Museo voi yhdessä käyttäjiensä kanssa olla mukana lisäämässä tietoisuutta menneestä, mutta myös luomassa toiveikkaampia ja kestävämpiä tulevaisuuksia. Museo voi auttaa ruokkimaan mielikuvitusta ja kuvittelemaan erilaisia mahdollisia ja mahdottomiakin tulevaisuuksia. Se voi inspiroida luomaan ja osallistumaan sekä auttaa saamaan omaa ja yhteisönsä ääntä kuuluville ja historiaansa näkyville. Museo voi auttaa tuntemaan yhteisöllisyyden tunnetta ja yhteenkuuluvuutta sekä purkaa ennakkoluuloja. Jos hahmotamme historiaamme ja tunnemme mistä tulemme, osaamme paremmin kulkea kohti haluttuja tulevaisuuksia. Kaikki tämä voi lisätä toiveikkuutta tulevaisuudesta ja luoda kokemusta siitä, että voimme itse vaikuttaa ja olla osallisena tulevaisuuden luomisessa.
Museo voi auttaa myös käsittelemään vaikeitakin aiheita kuten pelkoja ja kipuja. Näissä teemoissa liikkuukin Oulun taidemuseon yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan museon kanssa toteutettu Kipu-näyttely, jossa aihetta käsitellään taiteen ja aiheeseen sopivien museoesineiden kautta. Kipu-näyttely on auki Oulun taidemuseolla 25.8.2024 asti.
Museo voi siis supervoimiaan hyödyntämällä olla mukana luomassa toivoa tulevaisuuteen ja auttamassa siihen liittyvien pelkojen käsittelyssä. Suuntaamalla katseensa tulevaisuuteen, kuten ParasRakas museo -verstaissa on tehty, museo voi ottaa eri yhteisöt aktiiviseksi osaksi tulevaisuuksien suunnittelua ja valjastaa erilaiset taidot ja teot tukemaan toivoamme tulevaisuuteen.
Kirjoittaja: Veera Sippola, ParasRakas museo korkeakouluharjoittelija
Kuvat: Heini Harju-Könnö