Ekososiaalinen sivistys tarkoittaa sitä, että ihmisellä on luonnon ja toisten ihmisten kannalta tärkeitä taitoja, esimerkiksi kyky ajatella kulutustottumustensa ja valintojensa seurauksia. Ilmastonmuutoksen ja elonkirjon kapenemisen myötä tällaiselle sivistykselle on maailmassa yhä suurempi tarve. Ekososiaalinen sivistys koskettaa meitä kaikkia, koska tarvitsemme elämäntapaamme merkittävää ja tavoitteellista muutosta, joka ohjaa meitä elämään tulevaisuudessa luonnon kantokyvyn rajoissa.
Muutoksen voivat tehdä vain ihmiset yhdessä. Koska kyse on kulttuurisesta muutoksesta, kulttuurintutkijat ja kulttuurin asiantuntijat kuten museot ovat sen ytimessä. Museoilla on kyky tarkastella pitkiä aikaulottuvuuksia, kehityslinjoja ja laajoja konteksteja sekä ymmärtää ihmisten arkea ja haasteita eri aikoina, eri paikoissa ja yhteyksissä. Yhdessä käyttäjiensä kanssa museot voivat olla avaamassa uusia näkymiä, synnyttämässä ideoita, luomassa toivoa ja herättämässä muutokseen ja toimintaan.
Dynaamisen museon idea FT Leena Paaskoski & Lusto. Kuvamuokkaus: Pohjois-Pohjanmaan museo
Pohjois-Pohjanmaan museo on dynaaminen museo
Pohjois-Pohjanmaan museo on isossa uudistusprosessissaan tukeutunut yhteiskunnallisesti vaikuttavampaan ja museoalalla kiinnostusta herättäneeseen dynaamisen museon toimintatapaan. Dynaaminen museo toimii yhteiskunnassa siellä, missä sitä tarvitaan, esimerkiksi ekologisen jälleenrakennuksen työmailla. Se ei ole vain paikka, näyttely, käyntikohde tai kokoelma, vaan se voi olla läsnä eri tavoin ja missä tahansa, missä tarvitaan ihmisten välistä vuorovaikutusta, yhteiskunnallista keskustelua ja kulttuurin muutosta. Dynaamisen museon katse on tulevaisuudessa ja mieli tässä hetkessä. Se eroaa kuitenkin monista muista yhteiskunnan toimijoista siinä, että sillä on menneisyys aktiivisessa muistissa. Dynaamisen museon keskeisiä työkaluja ovat aikaulottuvuus ja elävä perintö, tiedot, taidot, maailmankuvat ja toiminta, joita voi vaalia vain elävissä ihmisissä. Se toimii aina siellä, missä ihmiset ja yhteisöt ovat ja yhdessä heidän kanssaan.
Pohjois-Pohjanmaan museo avautuu täysin uudistuneena Myllytullissa vuonna 2026 ja uuden museorakennuksen kynnys on suunniteltu matalaksi ja ovi leveäksi. Dynaamisena museona Pohjois-Pohjanmaan museo voi kuitenkin olla läsnä oululaisten ja pohjoispohjalaisten arjessa parhaana ja rakkaana, ihan missä tahansa ja jo nyt. Museo järjestääkin kaikille avoimia tulevaisuusperintöverstaita, joissa osallistujat voivat yhdessä pohtia, millainen olisi hyvä tulevaisuus Pohjois-Pohjanmaalla ja millaisia merkityksellisiä tekoja asukkaat, päättäjät, yksilöt ja yhteisöt voisivat nyt tehdä luodakseen kestävää tulevaisuusperintöä. Museo toivottaa kaikki tervetulleiksi myös vaikuttamaan siihen, millainen uudesta museosta tulee.
Museo mielletään usein menneisyystoimijaksi, joka dokumentoi yhteiskunnan kehitystä ja kertoo, millainen muutos on ollut. Tuottamalla ymmärrystä menneisyydestämme museo on kuitenkin aina myös vaikuttanut yhteiskuntaan ja sen kehitykseen. Tulevaisuus jää hämäräksi, ellemme tiedä, mistä olemme tulossa tai mikä meille merkitsee tässä hetkessä. Dynaamisen museon täytyy kuitenkin tarttua muutokseen ja vaikuttamiseen tavoitteellisesti. Siihen tarvitaan meitä kaikkia, mutta museolla ihmisineen ja yhteisöineen on siihen erityistä osaamista.
Kohti kulttuuri-ilmastonmuutosta
Oulu tavoittelee kulttuuri-ilmastonmuutosta. Teknologiakaupunkina tunnetulla Oululla on mahdollisuus ja vakaa aikomus nostaa kulttuuri esiin, erityisesti kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 vauhdittamana. Kulttuurilla olemme tottuneet ymmärtämään kulttuuritoimintaa, museonäyttelyitä, teatteriesityksiä, konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia, mutta kulttuuri-käsitteellä tarkoitetaan myös kaikkea ihmistoimintaa. Olemme ihmisinä kulttuurisia olentoja, kulttuurimme määrittämiä, mutta myös kulttuurimme muokkaajia. Kulttuuria on verrattu virtaan, jossa samaan veteen ei voi astua kahta kertaa. Kulttuuri muuttuu koko ajan ja sen elinvoima on nimenomaan muutoksessa. Kulttuuri-ilmastonmuutosta kannattaakin nyt tulkita myös tästä näkökulmasta.
Kulttuuri-ilmastonmuutos voisi siis merkitä myös kestävää tulevaisuutta tukevaa elämäntavan muutosta. Juuri museo voi tässä olla keskeinen kulttuuri-ilmaston muuttaja, sillä museon supervoimiin kuuluu kyky muuttaa menneisyystietoa tulevaisuustaidoksi ja sen myötä kasvattaa ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan ekososiaalista sivistystä. Museo voi olla Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla toimija, joka kokoaa ihmiset ja voimat yhteen, lisää ymmärrystä ihmisestä osana luontoa, auttaa visioimaan hyvää tulevaisuutta ja luomaan keinoja saavuttaa se.
Kirjoittaja: Leena Paaskoski, Museologian työelämäprofessori, Jyväskylän yliopisto