Lastennäyttelyitä ja luovuutta – Kohti näyttelyitä, osa 3

Pöydälle levitettynä paljon piirroksia, joissa värikkäitä lasten tekemiä kuvia ja kirjoitusta.

Kirjoittaja: Riina Veijo

Kirkasääninen ”Oho, kato!” kajahtaa Tiiman ravintolasaliin. Heti perään kuuluu pienten talvisaappaiden kopinaa ja sitten kolinaa, kun saappaat lentävät jonnekin naulakon suuntaan. Toppahaalarin vetoketju surahtaa, ja haalari putoaa kahisten lattialle. Lasiovi avautuu, ja pienen hetken ajan kuuluu riemunkiljahduksia ja kaikenlaista kolinaa. Ovi sulkeutuu itsestään, ja äänet vaimenevat. ”Oota…!”, yrittää perässä tuleva vanhempi huhuilla. Ei auta muu, kun kerätä kengät ja haalari naulakkoon – pieni seikkailija on nimittäin jo sukeltanut Lasten museon ihmeelliseen maailmaan. 

Jotain tuollaista voitaisiin kuulla vuonna 2026 uuden museo- ja tiedekeskuksen rakennuksen Tiiman ravintolasalin viereen rakentuvan Lasten museo -näyttelyn liepeiltä! Työnimensä mukaisesti näyttelyä suunnitellaan tietysti juuri lapsille. Lukija saattaa tietää Pohjois-Pohjanmaan museon aiemmat lasten näyttelyt Kakaravaaran ja Leikkilän tai Turkansaaren Vekaravintin. Lasten museosta on tulossa näiden näyttelyiden odotettu ja rakastettu sukulaislapsi. Hauskaa leikkiä entisajan juttujen parissa! Tiimassa Lasten museolle on tilaa noin 130 neliötä, ja ideoita riittäisi vaikka viisinkertaisen tilan täyttämiseen!

Mutta miten lastennäyttelyitä oikein suunnitellaan?

Suunnitteluprosessia vedän minä eli pääasiassa tätä tehtävää varten palkattu museolehtori (teen myös muuta; kuten Mistä nää tuut? -nykydokumentointihankkeen koordinointia). Mukana tiimissä on myös museo- ja tiedekeskuksen asiantuntijoita; kokoelma-amanuenssi, graafinen suunnittelija, kaksi museomestaria, viestinnän asiantuntija sekä Pohjois-Pohjanmaan museon ja Turkansaaren museolehtorit sisältösuunnitteluvaihetta kirittämässä. Lisäksi konsultaatiota tarvitaan kuraattorilta, ydinnäyttelyn tutkijoilta, konservaattorilta, digitaalisten asioiden asiantuntijalta ja hyvin monelta muulta.

Näyttelyn varsinainen suunnittelu alkoi viime vuoden syksyllä. Osa tiimistä vieraili ympäri Suomea ja Tallinnassakin asti hakemassa inspiraatiota lapsille suunnatuista näyttelyistä ja haistelemassa aiheen tuoreimpia suuntauksia.

Tulevia käyttäjiä on otettu näyttelyn suunnitteluun mukaan jo vuodesta 2023 lähtien Pohjois-Pohjanmaan museon ParasRakas museo -hankkeessa. Tähän mennessä olemme vierailleet päiväkodeissa, keränneet ideoita Oulun kaupungintalon avajaisissa vierailleilta eskareilta ja alakoululaisilta. Olemme myös muistelleet yhdessä lapsuuttamme Oulun museo- ja tiedekeskuksen työkavereiden kesken. Tulossa on vielä tapahtuma senioreille, muutama erilaisen kysely eri käyttäjäryhmille ja kevään mittaan muutakin! Ehkä kutsumme myös vierailulle uuden Lastenkulttuurikeskuksen kulttuuriagentit – he kun kuulemma odottavat aivonystyrät syyhyten uusia tehtäviä ratkaistavaksi!

Kolme naista pöydän ääressä, katsovat valkoisia isoja papereita, joihin on kiinnitetty värikkäitä muistilappuja. Pöydällä myös paperilautasia ja eväitä.

Ydinnäyttelyn tutkija Tiina, museolehtorit Eerika ja Emmi sekä digiasiantuntija Dita pohtimassa tärkeimpiä asioita Oulusta. Kuva: Riina Veijo

Tein syväsykelluksen myös lapsuuden historian, kehityspsykologian, oppimisen, elämyksellisyyden, tarinallisuuden ja muuhun aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen tutustuakseni erilaisiin näkökulmiin, teorioihin ja tämän hetken (museo)pedagogian virtauksiin. Kuulostaa äkkiseltään hieman puisevalta ja ei yhtään hauskaan näyttelyyn sopivalta vaiheelta, mutta parhaimmat ideat ja ahaa-elämykset tulivat tässä pimeimmän keskitalven rupeamassa!

Kirjapino.

Aivan hillitty ja hallittu pino kirjallisuutta – tai siis pieni osa pinosta... Kuva: Riina Veijo

Tällä hetkellä Lasten museon suunnittelu on siinä vaiheessa, että on aika kilpailuttaa yritys tai yritykset, jotka alkavat suunnitella näyttelyn varsinaista toteutusta ja rakentamista. Heidän kanssaan pääsemme aloittamaan myöhemmin keväällä, mutta siihen mennessä on vielä tarkennettava näyttelyn sisällöt, suunniteltava toiminnallisuutta ja luotava sopiva kuvakäsikirjoitus. Tässä suurena apuna minulla on ollut ammattiopisto Lappialta media-alan ja kuvallisen ilmaisen opiskelija Sini. Sini on visualisoinut – enemmän tai vähemmän vielä sekavia – ”sitte siinä ois niinku tämmönen ja sen alla vähä niinku tommonen!” -kuvailujani.

Digitaalinen piirroskuva. Kuvassa uponnut laiva, verkkoja, mereneläviä ja merirosvoja.

Sini on saanut hyvin selvää ajatuksistani! Kuva: harjoittelija Sini

Prosessi kulkee koko ajan konkreettisempaa kohti. Kohta ajatus, joka on alun perin kirjattu puhelimen muistiinpanoihin Merikosken silloilla töistä pyöräillessä, alkaa saada lihaa luiden päälle!

Sisätiloissa remontti. Valkoiset betoniseinät, keskellä työkaluja ja tarvikkeita.

Lasten museon tulevassa tilassa näytti lokakuussa 2024 tältä. Tunnistatko mitä tilassa on ennen ollut? Kuva: Riina Veijo

Mistä on Lasten museo tehty? 
Mistä on Lasten museo tehty? 
 
Naurusta, seikkailusta, ihmettelystä ja mielikuvituksesta. 
Väreistä, äänistä, hajuista ja mauista. 
Metsäleikeistä, junaleikeistä, kauppaleikeistä ja lumileikeistä. 
Sinun, minun, hänen ja meidän lapsuutemme lempijutuista. 
Niistä on Lasten museo tehty. 

 

Haluatko osallistua Lasten museon suunnitteluun? Vastaa kyselyyn!

Kysely on tarkoitettu lasten kanssa museoissa vieraileville aikuisille ja sen täyttämiseen menee noin 15 minuuttia.

Kyselyyn pääset tästä linkistä (forms.office.com).

 

Kohti näyttelyitä -blogisarja:

Tutkijuutta ja työlaitoksia – Kohti näyttelyitä, osa 1

Lainaesineitä ja lähikuntia – Kohti näyttelyitä, osa 2